<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
  <title type="text">*Pulleron päiväkirjat - matkalla hoikempaan huomiseen*</title>
  <updated>2019-11-12T09:02:44+02:00</updated>
  <generator uri="http://rohea.com" version="0.1">Blog Integration Feed Generator</generator>
  <link rel="alternate" type="text/html" href="https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/"/>
  <link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/feeds/atom"/>
  <id>https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/</id>
  <author>
    <name>miss_piggy</name>
    <uri>https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/</uri>
  </author>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Alku aina hankalaa....]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>.... mutta siitä täytyy silti aloittaa.</p>
<p>Eilinen ei sitten mennyt ihan putkeen. Olo oli huono, ihan kun flunssa yrittäisi iskeä päälle. Huilasin aika pitkälti sohvalla ja iltapäivällä sorruin joulutorttuun. Kompensoin sitä kylläkin päivällisaikaan syömällä energiapitoisempaa broileripastaa todella vähän ja isomman kasan kasviksia. Iltapala-aikaan söin karjalanpiirakoita 2 kpl ja samalla tuhosin koko päivän "uurastuksen". Hiukan harmitti mutta onneksi tänään on taas uusi päivä :).</p>
<p>Tänään lupaan ja vannon, kautta kiven ja kannon, että pysyn ruodussa. Pakkokin on tai en kehtaa mennä illalla painonhallintaryhmään... ;) Tänään on hiukan parempi olo, johtuen varmaan pitkistä yöunista. Menin illalla aikaisin nukkumaan ja aamulla sain nukkua melkein puoli kahdeksaan saakka. Kyllä hyvät yöunet auttaa melkein vaivaan kun vaivaan.</p>
<p>Lenkille tekisi mieli mutta kun mittari näyttää -22 niin ei oikein viitti istuttaa lasta rattaissa. Mä oon parina viime viikkona aina tiistaisin kävellyt sinne painonhallintaryhmään ja takas kotiin (n. 7 km) mutta tänään taitaa jäädä välistä. Tietty jos keli oikeesti lauhtuu, niinkun on lupailtu, niin sitten kyllä voisin edes toisen suunnan kävellä. Mutta sen näkee sitten illalla. Tämän aamupäivän suunnitelmissa on zumba-dvd:n vatsalihastreenin suorittaminen. Se on mukavan pituinen pätkä aamupäivään. Muistaakseni n. 15-20 min. niin sen ehtii melkein koska vaan tekemään.</p>
<p>Mutta nyt laitan lounas-/päivällisruuan uuniin. Tänään syödään liha-kasvis makaronilaatikkoa. Kasviksia on mukana saman verran kuin lihaakin :). Itse kyllä syön tätä ruokaa n. 1/3 lautasesta ja loput täytän salaatilla ja kukkakaali-parsakaali-porkkana sekoituksella. Jälleen toivottelen kaikille hyvää pakkastiistaita!</p>]]></summary>
    <published>2010-11-30T09:17:01+02:00</published>
    <updated>2019-11-12T09:00:48+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/lue/2010/11/alku-aina-hankalaa"/>
    <id>https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/lue/2010/11/alku-aina-hankalaa</id>
    <author>
      <name>miss_piggy</name>
      <uri>https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Motivaatio]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Tein paluun blogiini. Hiljaisuuteen on ollut syynsä. Motivaatio, tuo laihdutuksen kulmakivi, on ollut aivan kateissa. Mua ei ole yhtään kiinnostanut tarkkailla syömisiäni, oon vaan jotenkin konemaisesti syönyt jo tutuksi tulleita kevyt tuotteita ja perinteisiä kasviksia mutta muuten en ole katsonut yhtään määriä tms. Myöskään vaa'alla en ole käynyt. Olisko tämä sitten sitä kaamosväsymystä tai kiireisen elämän aiheuttamaa väsyä, en tiedä.</p>
<p>Lauantaina koin kuitenkin ahaa-elämyksen. Olen totaalisen kyllästynyt kulkemaan yksillä farkuilla. Mulla on kaappi täynnä erikokoisia farkkuja mutta tänä syksynä vain yhdet ovat mahtuneet päälle. Lauantaina kyllästymisen puuskassa revin kaikki housut kaapista lattialle ja huvikseni kokeilin kokoa pienempiä farkkuja jalkaan. Ne mahtuivat ja menivät nätisi kiinni. Toiset, hiukan pienemmät menivät jalkaan ja selkeästi muutaman kilon pudotuksella saisin taas hyvät arkifarkut käyttöön. Ja eikun miettimään asioita. Tulin siihen tulokseen, että nyt on menossa jouluhääräykset ja kaikki muut kiireet mutta ne eivät ole syöneet haluani laihtua. Farkkukokeiluista sain taas potkua ja tänä aamuna otin jälleen tsiljoonannen kerran itseäni niskasta kiinni.</p>
<p>Huomasin, että mitä pidemmän välin jätän tähän blogikirjoitteluun, niin sitä huonommin mun "projekti" muutenkin sujuu. Eli tästä eteenpäin pyrin ainakin arkisin raapustamaan päivittäin jotain mietteitä, oli ne sitten täysin laihdutukseen liittyviä tai kiertää asiaa kilometrin päästä. Pääasia että tulen kirjoittamaan.</p>
<p>Ja nyt kirjoitan vielä lisää, sillä olen löytänyt uuden suosikin kevyt-tuotteista. Olen hurahtanut täysin Aamuinen 5% sulatejuusto-viipaleisiin. Mä inhoan kevytjuustoja mutta tämä on tosi hyvää. Muille ostan edelleen Arlan kevyt kermajuustoa (17%) mutta itselleni ostan tätä todella kevyttä. Mikä parasta, laskin että PV:n pisteissä yksi viipale on vain 0,5 pistettä ja ainakin mulla tuo yksi viipale riittää kahdelle normiruisleivälle. Eli hyvää ja kevyttä, nam! :D</p>
<p>Nyt laittamaan lapsille ruokaa. Itse syön eilisen jämiä ja tietty ison kasan kasviksia. Toivotan muillekin ihanan aurinkoista pakkasviikkoa!</p>]]></summary>
    <published>2010-11-29T10:36:01+02:00</published>
    <updated>2019-11-12T09:00:51+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/lue/2010/11/motivaatio"/>
    <id>https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/lue/2010/11/motivaatio</id>
    <author>
      <name>miss_piggy</name>
      <uri>https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Ei hyvin mene...]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Huoh, masentaa. Kävin vaakaani taas tapaamassa ja tulos ainakin vielä reilun puoli kiloa plussalla. Lauantaina oli kummitytön synttärit enkä kyllä mielestäni mitenkään hulluna mässännyt. Silti, pisteissä en ole tässä juuri pysynyt, kun iltaisin on vaan ollut kauhea nälkä.</p>
<p>Mikään mun tavoitteista ei ole toteutunut. En juo tarpeeksi vettä, en syö tarpeeksi aamulla ja täten vähennä iltapalan määrää. Liikuntaa on ollut ihan kiitettävästi. Lauantain juhlien jälkeen ryntäsin pikaiselle lenkille, sunnuntaina olin taas zumbassa ja tänään aion kävelllä joko painonhallintaryhmään ja takas kotiin tai sitten pelkästään kotiin. Lenkkini on siis joko 7 km tai 3,5 km. Toivon, että ehdin suorittamaan tuon pidemmän mukaan.</p>
<p>Edelleen mä toivon, että tämän aamun plussa olisi vielä zumban aiheuttamaa nestekertymää. No, toivoa saa ihan mitä tahansa... Mä olen myös vakavasti harkinnut punnituksen siirtämistä torstaille. Sopii jotenkin paremmin mun rytmiini.</p>
<p>Mutta nyt pitänee alkaa laittaa esikoista valmiiksi kerhoon. Hyvää tiistaita kaikille!</p>]]></summary>
    <published>2010-11-23T07:58:01+02:00</published>
    <updated>2019-11-12T09:00:54+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/lue/2010/11/ei-hyvin-mene"/>
    <id>https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/lue/2010/11/ei-hyvin-mene</id>
    <author>
      <name>miss_piggy</name>
      <uri>https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Punnituspäivä]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Vihdoinkin ehdin tänne. On ollut taas niin mahdotonta menoa tämä meidän perheen elämä :). Hiukan on hirvittänyt, että miten painon kanssa mennään, kun ruokailutkin ovat olleet vähän sitä ja tätä. Lauantaina olimme hautajaisissa pitopöydän ääressä, sunnuntaina ja maanantaina isien kakkuja maistelemassa. Kaikesta huolimatta viikon tulos on -1,2 kg. Tuostahan on 0,8 kg niitä Halloweenina hankittuja, joten mun laskukaavan mukaan 0,4 kg ollaan oikeesti alempana. Jopas oli hankalasti selitetty....</p>
<p>Liikunta on ollut tosi vähissä. Sunnuntaina jäi zumba välistä, kun olimme vanhempieni luona parin sadan kilometrin päässä. Tiistaina sentään kävelin painonhallintaryhmästä kotiin. Parempi tietysti olisi ollut, jos olisin ehtinyt kävellä ryhmään, mutta jouduin pyytämään mieheltä kyydin ja lenkin pituudeksi jäi vain 3,5 km.</p>
<p>Eilen tapahtui jotain perin kummallista. Meillä ei ole muut oikein kukkakaali-faneja, joten keitin itselleni pakastekukkakaaleja lounaan ja päivällisen lisukkeeksi. Ja siis oikein kunnon kasat. Päivällä jo huomasin, että kaalit maistuu jotenkin omituiselle mutta ajattelin makuaistin olevan väärässä. Illalla söin annoksesta toisen puolikkaan. Lähdin ruokailun jälkeen kauppakierrokselle (useampi kohde oli mielessä) ja palasin tunnin sisällä kotiin. Ehdin käymään yhdessä kaupassa ja viikon ruokaostokset tein parille päivälle. Mahani meni totaalisesti kärrynpyörää ja illan vietin vessassa tai muutaman metrin läheisyydessä. Yöllä heräilin valtavaan pulputukseen ja kurinaan mutta ei tarvinnut enää juosta vessassa. Maha ei ole kunnossa vieläkään mutta onneksi ei ole enää niin turkasen kipeä!  Jos jatkossa haluan kypsennettyä kukkakaalia, niin ostan satavarmasti tuoretta. Ja siis kukaan muu meidän perheestä ei sitä syönyt ja muilla on mahat kunnossa.</p>
<p>Nyt lähden kommenttikierrokselle, tässä onkin ollut taas pitkä tauko välissä.</p>]]></summary>
    <published>2010-11-18T09:44:01+02:00</published>
    <updated>2019-11-12T09:00:58+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/lue/2010/11/punnituspaiva"/>
    <id>https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/lue/2010/11/punnituspaiva</id>
    <author>
      <name>miss_piggy</name>
      <uri>https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Tuhdimpaa aamupalaa metsästämässä]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Ihanaa, viikonloppu edessä! Siskoni tulee tänään viikonloppukylään ja hoitaa meidän muksuja huomisten hautajaisten ajan. En halunnut, että 4-vuotias pikkupohtijamme joutuu näkemään sen surun. Olemme toki hiukan puhuneet siitä mitä tapahtuu, kun ihminen menehtyy mutta ei ihan niin suorin sanoin. Mielestäni hän ei ole vielä niin vanha kohtaamaan elämän karuja totuuksia. Joka tapauksessa on kiva nähdä siskoa pitkästä aikaa :).</p>
<p>Tänään taas treffasin vaakamme kodinhoitohuoneessa. Lukemissa näkyi todellinen positiivisuus. Nyt on plussat hävitetty ja parisataa grammaa extraa päälle :D. Tuli taas semmoinen taistelutahto päälle, että oksat pois! Nyt aion orjallisesti noudattaa rentoa laihdutusmallia, sillä haluan saavuttaa seuraavan välitavoitteeni -10 kg jouluun mennessä. Mun laskujeni mukaan siihen on matkaa 3,6 kg. Katsoo nyt miten akan käy ;).</p>
<p>Sitten oikeesti aiheeseen. Tiistain ryhmässä selvisi, että syön ihan liian kevyen aamupalan. Mä kun olen nyt sitoutunut laihduttamaan rennosti ja ryhmän ohjeilla (ja ne selkeesti toimii mulla) niin aioin alkaa syömään aamulla tuhdimmin. Ennen olen syönyt pari ruisleipää margariinilla, juustolla ja kalkkunaleikkeellä + lehtisalaatti ja kurkku. Leivät huuhdotaan tietysti kahvilla, että herää kunnolla. Nyt oon muutamana aamuna keittänyt ison puuron ja syönyt neljän viljan puuroa lasten kanssa. Ongelma onkin, että kun syön sen 2,5-3 dl puuroa niin tuun tosi ähkytäyteen enkä millään saa muuta nieltyä. Jos nyt kaloreina laskee, niin tuommoinen 2,5-3 dl puuroa on semmoinen 120-160 kcal ja aamulla pitäis syödä 300-400 kaloria!! Pitäis siis jaksaa syödä yksi leipä päälle tai keitetty kananmuna tms. Kananmuna olis tietty tosi hyvä, kun se pitää pitkään nälän loitolla. Nykyisellä ähkyololla en kyllä saa edes kananmunaa alas.</p>
<p>Mä kyllä tiedän mistä tää johtuu. Mun pitäis kääntää jollakin konstilla ruokailut toisin päin. Syön edelleen illalla liikaa ja aamulla ei ole tarpeeksi nälkä. Jos söisin aamulla paljon, niin olisi tasaisemman kylläinen olo koko päivän eikä tulisi illalla ahmittua niin paljon. Vois muuten auttaa mun päänsärkyihini ihan kivasti. Ja todennäköisesti unen laatu paranisi, kun menisi hiukan kevyemmällä mahalla nukkumaan. Jotenkin siis pitäisi vaan kääntää aamu ja ilta toisinpäin. Pitänee joku aamu oikeesti vaan ahmia ja katsoa mitä illalla tapahtuu.</p>
<p>Nyt aloitan siivoilun, jotta illalla koti kiiltää. Hyvää viikonloppua kaikille!</p>]]></summary>
    <published>2010-11-12T09:31:01+02:00</published>
    <updated>2019-11-12T09:01:01+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/lue/2010/11/tuhdimpaa-aamupalaa-metsastamassa"/>
    <id>https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/lue/2010/11/tuhdimpaa-aamupalaa-metsastamassa</id>
    <author>
      <name>miss_piggy</name>
      <uri>https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Punnituksen jälkeisiä tunnelmia]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Jeps, tänään kävin taas vaa'alla. Plussaa on edelleen jäljellä, joten tulos tälle viikolle edelliseen kirjattuun tulokseen verrattuna on +0,6 kg. No, positiivista on se, ettei enää sitä kolmea kiloa. Negatiivista on tieto ettei kaikki ollut sittenkään turvotusta. En kyllä ole ollut kauhea tarkka syömisistäni. Muhun on iskenyt joku alakulo. Olisko tämä harmaus ja pimeys, mikä ulkona vallitsee. Lauantain hautajaisetkin lähestyy kovaa kyytiä. Ei mukava tilaisuus :(.</p>
<p>Tänään aion kaikesta alakulosta ja väsymyksestä huolimatta ottaa itseäni niskasta kiinni. Mä en laihdu koskaan, jos en oikeesti taas jatka kunnon linjaa ja laske pisteitä tarkkaan. Mä olen näköjään niitä, joille pienetkin repsahdukset näyttää suuria vaa'alla. Viime viikon tavoitteet ei oikein toimineet, joten siirrän ne sujuvasti tälle viikolle. Samat on kyseessä, liikuntaa kaksi lenkkiä ja yksi zumba, vettä pari litraa päivässä, hiilareitten välttämistä jne. Zumban hoidan tällä viikolla kotona, sillä sunnuntaina en tunnille pääse. Onneksi mulla on ne dvd:t. Niitä tässä on muutenkin kerran tai kaksi viikossa käytetty. Nyt täytyy vetää pisin treeni, kun tosiaan tunti jää väliin.</p>
<p>Tällä kertaa ei enempiä höpinöitä, lähden rauhalliseen tahtiin kiertelemään ja kommentoimaan muiden onnistumisia :).</p>]]></summary>
    <published>2010-11-10T10:03:01+02:00</published>
    <updated>2019-11-12T09:01:04+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/lue/2010/11/punnituksen-jalkeisia-tunnelmia"/>
    <id>https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/lue/2010/11/punnituksen-jalkeisia-tunnelmia</id>
    <author>
      <name>miss_piggy</name>
      <uri>https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Tavoitteiden kanssa taistelua]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Torstai on toivoa täynnä. Eiks sitä niin sanota... Toivoa löytyy, vaikka vaikealta tuntuu. Eilen jätin tarkoituksella viikkopunnituksen väliin, vaikka tänään kyllä käväisin yhden kahvikupillisen jäljeen vaa'assa. Sinänsä hyviä uutisia, tiistain megapainosta oli jo hävinnyt 0,8 kg. Enää siis 2,2 kg hävitettävää, niin olen siinä viikon takaisessa painossa. Siis uskomatonta kuinka paljon mun kroppaan kertyy turvotusta, kun muutamana päivänä ei syö kiltisti terveellistä ruokaa.</p>
<p>Eilen muuten huomasin, että turvotusnesteet lähti liikkeelle. Hyppäsin pelkän aamupäivän aikana neljä kertaa vessassa. Olimme kuopuksen tuubitus-/kitarisan poisto -operaatiossa ja miehenikin sanoi, että onko sulla virtsatie-tulehdus, kun hyppäät koko ajan vessassa. Ei kun turvotus alkoi vaan poistua... No joo, eilen oltiin varhaiseen iltapäivään saakka lääkärikeskuksessa ja mulla meni ruokailut vähän myöhäiseksi. Siellä olis ollut leikkauspotilaiden vanhemmille sämpylöitä mutta yllättäen kuopus päätti takertua minuun (ollut isin poika tähän saakka) ja päätti karjua niin paljon kun keuhkoista lähtee, jos yritin häntä siirtää sylistä pois. Minä siis nökötin heräämössä lapsi sylissä niin kauan kun piti lähteä kotiin. Kotona kahden aikoihin sain lounaan eteeni ja silloin oli jo armottoman myöhäistä. Päänsärky laukkasi paikalle, nälkä kiusasi ihan koko illan ja migreenin se lopulta kehitti. No, mitäpä sitä ei lapsen vuoksi tekisi ja kärsisi.</p>
<p>Tämän viikon tavoitteista sain kuitenkin yhden osan suoritettua. Lähdin illalla kauheassa myrskytuulessa painamaan sauvakävelylle. Piti hiukan purkaa paineita. Sokeria en pystynyt eilen välttämään vaan söin muutaman keksin. Vettä en todellakaan juonut kahta litraa eikä hiilareitakaan tullut vältettyä. Tosin ruuan kanssa join maitoa. Tänään otin vanhasta viisastuneena litran kannun pöydälle ja sen tyhjennän pari kertaa. Tämä konsti toimii mulla. Juon aina lasillisen kun kävelen kannun ohi. Sokeria vältän kuin ruttoa seuraavat pari päivää, sillä muistin, että mehän mennään sunnuntaina 3-v. synttäreille, joissa "joudun" edes hiukan maistamaan herkkuja. Mitäs vielä, lenkki jää tänään väliin. Kuopusta ei saa vielä tänään rasittaa, joten olemme sisällä koko päivän. Mies lähti työreissuun ja kotiutuu huomenna iltapäivällä. En siis voi jättä muksuja illalla hänen hoiviinsa ja livistää lenkille ;).</p>
<p>Mutta nyt soseuttamaan ruokaa kuopukselle. Vielä tänään täytyy antaa sileää ruokaa ja tarvinnee jäähdyttää viileäksi. Iltapäivästä saavat muksut taas nauttia jäätelöstä. Esikoinen on mielissään, että pikkuveljeä on leikelty, niin hänkin saa jädeä nautiskella... :D</p>]]></summary>
    <published>2010-11-04T09:59:01+02:00</published>
    <updated>2019-11-12T09:01:07+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/lue/2010/11/tavoitteiden-kanssa-taistelua"/>
    <id>https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/lue/2010/11/tavoitteiden-kanssa-taistelua</id>
    <author>
      <name>miss_piggy</name>
      <uri>https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Kiire, vihollinen nro 1]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Täällä taas, takaisin normaalissa elämässä :). Juhlat on vihdoinkin vietetty ja toivottavasti pääsen mahdollisimman nopeasti kiinni tavalliseen elämään. Kiirettä on pitänyt melkein tähän päivään saakka. Eilen olin niiiiin kuollut kaikesta juoksemisesta ja univeloista, etten jaksanut muuta tehdä kun maata ja syödä :(.</p>
<p>Tosiaan, urakoin ne kakut juhliin. 2,5 päivää siihen meni pitäen sisällään kodin puunauksen, kun vanhempani tulivat lapsia hoitamaan ja sitten tietysti hoidin muksut samalla. Juhlista kotiuduimme yhden aikaan yöllä. Kellon siirron vuoksi herätys tuli 6.30, joten eipä siinä kovin pitkään sängyssä ehtinyt homehtua. Sunnuntai meni juhlakaluja auttaessa ja juhlapaikkaa siivotessa, illalla zumbaan ja BB talk shown jälkeen aivan kuolleena sänkyyn. Juhlista jäi niin paljon ruokaa yli, että saimme osuutemme rääppeistä ja niitä tässä on nuukana syöty. Sen tietää, että pitopalvelun ruuat eivät ole niitä kevyimpiä mahdollisia, kun juhliin ne on tehty, joten terveellisesti tässä ei ole syöty moneen moneen päivään. Ja luoja miten mua harmittaa. Tänään ekan kerran otin taas lautasmallin käyttöön ja laitoin lautaselle puolet kasviksia. Olikin niitä jo ikävä. Huomenna toivottavasti pääsen taas ruuanlaittoon kiinni ja ehdin kauppaan täyttämään vihannes- ja juuresvarastot.</p>
<p>Vaaka ei sitten arvatenkaan ollut ystäväni tänä aamuna. On tullut vedettyä Hesen hampurilaisia, pitopalvelun ruokia, vaahtokarkkeja jne, joten eipä tuo ollut mikään yllätys. Plussan määrä kyllä oli. Luulen, että varmaan puolet siitä on pelkkää turvotusta, joka lähtee parissa päivässä, kun saan taas puhdin päälle. Plussaa oli nimittäin viidessä päivässä tullut melkein <strong>3 kiloa!!!!!</strong> Ei se voi olla läskiä, vai voiko? Joka tapauksessa plussan määrän olen nyt vaa'alla todennut ja täälläkin tunnustanut ja nyt jätän kyllä suosiolla virallisen punnituksen myöhempään ajankohtaan. Huomenna siis ei tule viikkopunnitusta, sillä säädän ruokavaliota takaisin entiseen.</p>
<p>Tavoitteet tulevaan viikkoon, joka siis alkaa huomisesta:</p>
<p>- Syön paljon kasviksia, erittäin vähän hiilareita</p>
<p>- Liikun niin paljon kun ehdin ja jaksan. Vähintään kaksi lenkkiä ja sunnuntain zumba</p>
<p>- Viikon totaalikieltäytyminen sokerituotteista (seuraavalla viikolla saan taas herkkupäivän)</p>
<p>- Juon 2 litraa vettä päivässä, ruokajuomaksi maitoa. Muut nesteet kielletty.</p>
<p> </p>
<p>Tavoitteeni voivat tuntua muista kovin tiukoilta. Mutta itseni tuntien tarvitsen yhden tiukan viikon ennen kun annan itselleni taas hiukan vapauksia. Uskomatonta kyllä, mutta pystyin leipomaan kolme valtavaa täytekakkua täysin ilman sortumisia mutta kiire aiheutti kaikki ongelmat. Kun ei vaan yksinkertaisesti aika riittänyt ruuanlaittoon eikä edes säännölliseen syömiseen, niin tuli vedettyä suuhun mitä sattuu. Nyt kun kakkustressi alkaa purkautua, niin väsymys on ihan uskomattoman suuri, jolloin en jaksa edes murehtia huonosta syömisestä. Tänään kuitenkin järki alkoi taas heräillä jostain huuruista, ehkäpä illan painonhallinta-ryhmä muistutti hyvästä elämästä.</p>
<p>Loppuun vielä, kakkua maistoin juhlissa pienen palan. Seuraavana päivänä toisen pienen palan. Ja vaikka sitä samaa kakkua riitti meille kotiinotettavaksi, niin täälläpä en sitä enää syönyt vaan lähetin miehen maanantaina kakun kanssa töihin. Sanani siis piti siinä mielessä, että kakulla en laihdutustani tuhonnut vaan kaikella muulla...</p>]]></summary>
    <published>2010-11-02T15:09:01+02:00</published>
    <updated>2019-11-12T09:01:10+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/lue/2010/11/kiire-vihollinen-nro-1"/>
    <id>https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/lue/2010/11/kiire-vihollinen-nro-1</id>
    <author>
      <name>miss_piggy</name>
      <uri>https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Karkkia, suklaata ja täytekakkua]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Hiukan on harhaanjohtava otsikko :D. Mä virittäydyn jo Halloween-tunnelmaan ja huijaan otsikoilla ;). Trick or Treat, eiks se niin mene...</p>
<p>Eilen oli melkoinen tohinapäivä. Tein todellakin yhdeksän kääretorttulevyä, käväisin lapsen päikkäritauolla lääkärissä ja illalla vielä kaupassa. Yhdeksän aikaan illalla lopetin viimeisen erän karkkien sulatuksesta ja nautin mielestäni ansaitun itse tehdyn hampurilaisen. Päivä meni todella pienellä ruualla, kun jotenkin unohdin tohinassa vaan syödä. Illalla oli kiljuva nälkä ja ihan mahdoton väsymys.</p>
<p>Tänään sama leipomistohina alkoi puoli yhdeksän aikaan aamulla ja nyt pidän pientä taukoa kun odotan täytteen hyytymistä. Sen kyllä sanon, että suklaata tai Omar-karkkia en suuhuni laita pitkään aikaan. En siis ole niitä tässä syönyt mutta ihan vaan niiden näkeminen tekee etovan olon. Kuorin eilen 2,7 kg karkkeja päälysteistään ja sulatin ne 3,6 litraan kermaa. Ei kiitos karkkia, ei kiitos kermavaahtoa. Siis hyväähän ne on kakun välissä, suorastaan taivaallista ja huomisilla vierailla on herkkua syötävänä mutta luulenpa että mä en niihin valmiisiin kakkuihin koske tikullakaan :D.</p>
<p>Nyt laittamaan lapsille ja varmaan itsellekin ruokaa ja tekemään taas yksi kakku valmiiksi.</p>]]></summary>
    <published>2010-10-29T11:31:01+03:00</published>
    <updated>2019-11-12T09:01:12+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/lue/2010/10/karkkia-suklaata-ja-taytekakkua"/>
    <id>https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/lue/2010/10/karkkia-suklaata-ja-taytekakkua</id>
    <author>
      <name>miss_piggy</name>
      <uri>https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Muistinhan, punnitus nro 8 :)]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Hyvä aloitus muutoin kurjalle aamulle. Muistin sittenkin vaakareissun. Tulos <strong>-0,6 kg</strong>. Ihan yllättävän hyvä tulos, tilanne huomioon ottaen. Vihdoinkin voin sanoa, että elämäntapamuutos toimii, sillä en ole repsahtanut, vaikka ihan normaalipainoinenkin voisi tässä tilanteessa lohduttaa itseään ja läheisiään herkulla ja helpolla ruualla.</p>
<p>Aamu olikin muutoin kurja. Illalla huomasin, että silmääni särkee. No, onhan noita silmäkipuja ennenkin ollut, mä kun olen herkkäsilmäinen ja oireilen kaikki pölyt yms. silmilläni. Yö oli heikko, oli kurja olo ihan kokonaisvaltaisesti. Aamulla huomasin, että silmää tykyttää ihan tosissaan, samoin poskea. Mulla on ollut räkätauti jo pari viikkoa ja nyt on taas poskiontelo täynnä. Nyt ihan tosissaan, sillä tää silmäkipu/-paine on aika kovaa. Saisi jo nämä flunssat jälkitauteineen häipyä meidän perheestä! MURR!! Mä oon ollut enemmän kipeä lasten hankinnan jälkeen, kun varmaan koko ikänäni sitä ennen. Mä aina luulin, että lapset sairastaa mutta ne pöpöt ei tartu vanhempiin. Mutta nyt onkin niin päin, että meikäläinen on antibiootilla enemmän kun muksut.</p>
<p>Nyt jotain positiivista kehiin tälle päivälle. Mä saan leipoa koko sydämeni kyllyydestä tämän ja huomisen päivän :D. Tänään teen kääretorttupohjat x 9 ja huomenna ahkeroin suklaamoussen ja Omar-karkki -täytteen. Lupaan syvästi etten maista suklaata tai niitä karkkeja tekovaiheessa mutta kipon pohjalta saatan kyllä valmista täytettä hiukan makustella ;).</p>]]></summary>
    <published>2010-10-28T09:01:01+03:00</published>
    <updated>2019-11-12T09:01:16+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/lue/2010/10/muistinhan-punnitus-nro-8"/>
    <id>https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/lue/2010/10/muistinhan-punnitus-nro-8</id>
    <author>
      <name>miss_piggy</name>
      <uri>https://pulleronpaivakirjat.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
</feed>
