Hohhoijaa, esikoisemme on nyt 4 vuotias :). Voi sitä ilon ja onnen päivää tasan neljä vuotta sitten <3. Hurjan nopeaan on aika mennyt, ei sitä oikein muuten tajua kun pojan syntymäpäivänä. Juhlat on siis sunnuntaina ja leipomishässäkkä on jo alkanut. Vielä emme järjestä erikseen lasten synttäreitä, kun ei niitä kavereita vielä ole niin paljon. Ehkä parin vuoden päästä, kun alkaa olla kavereita hoidosta ja eskarista.

Leipomiskiireistä huolimatta ehdin ja jaksoin eilen pyrähtää pienen kävelylenkin. Enkä myöskään koemaistanut kuin yhden piparin, siitä olen erityisen ylpeä. Pisteissä olen kutakuinkin pysynyt ja kyllä se alkaa jo tuntua. Ei vielä päällepäin näy mutta vyötärössä tuntuu, sillä farkkuihin oon joutunut virittämään vyön. JEE!!! :D Tänään kävin välipunnituksessa, vaikka vannoin etten sitä tee. Tänään oli iloisempaa tulosta, keskiviikon painosta olis vaa'an mukaan lähtenyt 0,6 kg lisää. Se tarkoittaisi tasan -4 kg. Vielä kilo ja olen ekassa välitavoitteessa!

Mulla välitavoitteet ovat yksi motivaatiokeino. Kun eka viisi kiloa on karannut, palkitsen itseni jollain pienellä kivalla ostoksella. Kympistä pikkuisen enemmän, 15 kg vähän vielä isompi jne. Kun olen lopullisessa tavoitteessa (joka on niin kaukana etten ole vielä edes päättänyt) niin palkitsen itseni jollain mahdottoman isolla ja kalliilla asialla esim. kaupunkilomalla Lontooseen verestämään muistoja opiskeluajoista :). Näihin unelmiin on hyvä lopetella tämän päivän raapustukset.