Hui hai, viikon punnitustulos - 1 kg. Ei varmaan tarvi sanoa, että olen enemmän kun onnellinen. Kun astuin vaakaan, olin niin puulla päähän lyöty, että astuin siihen varmaan parikymmentä kertaa uudelleen. Hoidin välissä jotain asioita ja palasin uudestaan vaakaan.  Ja sama tulos. Uskomatonta!

Eilen olin taas siinä painonhallinnan ryhmässä, joka virallisesti on siis rennon painonhallinnan ryhmä. Perusidea on, että kaloreita ei lasketa ei myöskään pisteitä (vaikka minä niitä samalla lasken, jotta pystyn hiukan kontrolloimaan syömisiäni). Tavoitteena on hiljalleen muuttaa elämäntapoja niin, että niistä tulee terveelliset ja pysyvät. Sivutuotteena on laihtuminen. Tällä tekniikalla mä olen nyt saanut viidessä viikossa neljä kiloa pois. Tahti on rauhallinen mutta tämä on ollut mukavaa aikaa. Juuri mistään ei ole tarvinnut luopua, syön samoja ruoka-aineita kun ennenkin, ruokaa on lautasella yhtä paljon ja jopa enemmän, herkkujakin saa syödä mutta minä vaan laihdun :). Okei, oonhan mä siitä stressannut mutta se onkin niitä kurjia tapoja, joista tässä rennossa tyylissä opetellaan pois. Hiljalleen sitä oppii suhtautumaan ruokaan oikein.

Jotain pitää kuitenkin tehdä, jotta laihtuu. Ja se tulee tässä:

1. Ateriarytmi pitää olla säännöllinen. Aterioita täytyy syödä 5-6 päivässä, jotta nälkä ei kasva liian suureksi. Jos jossain vaiheessa päivää nälkä on kova tai järjettömän kova, niin syö liikaa ja koko päivän syömiset menee pepulleen. Kontrolli ruuan määrästä katoaa ja illalla mättää rajattomasti eikä tunnu että nälkä on tyydytetty. Tämä kokeiltu, se on ihan totta. Mulla ei ole nykyään enää kova nälkä ja nälkä tulee melkein kellon mukaan juuri silloin kun on ruoka-aika muutenkin.

2. Lautasmallin noudattaminen. Se on se, mistä kotitaloustunnilla aina paasattiin :). Puolet lautasesta kasviksia, neljäsosa perunaa/pastaa/riisiä, neljäsosa lihaa. Eli lautanen täynnä ruokaa, ei varmana jää nälkä. Tässä kohtaa kannattaa myös miettiä sitä, että ei se ruuan määrä vaan laatu. Jos on lautanen täynnä ruokaa niin sen voi toteuttaa alle 300 kcal tai 800 kcal. Kun vaan laittaa sen lautasmallin mukaisesti ensin kasvikset, sitten lihat ja esim. perunat niin on melkein taattu, että päästään tuohon pienempään kalorimäärään. Ja pötsi on niin täynnä ettei tee mieli santsia :).

3. Ei stressiä. Jos repsahtaa niin repsahtaa. Ei syyllistetä itseään siitä. Silloin kun herkutellaan niin tehdään se luvan kanssa, nautitaan siitä ja palataan takaisin normaaliin. Eli juuri sitä mitä ne normaalipainoiset ihmiset tekevät. Ei ne stressaa koko ajan, että tää lakupötkö löytyy seuraavaksi mun persiistä, ne syö sen tänään ja nauttii siitä. Seuraavan syövät sitte joskus. Me ylipainoiset kun syödään ihan hallitsemattomasti. Saattaa osaltaa perustua totaalikieltäytymisen jaksoihin ja siihen, että koko elämä pyörii ruuan ympärillä. Hmm... pistää miettimään, eikö totta?

Onhan noita kohtia paljon enemmänkin mutta noilla saa jo aika hyvin elämäänsä kuriin. Mä olen huomannut, että mun päivät menee nykyään pitkälti ajattelematta ruokaa. Tietty kauppareissulla ajattelen paljonkin mutta ihan kotona pyöriessä ajattelen lähinnä ruokaa laittaessa mitä syön ja loppuaika menee täysin miettimättä ruokaa. Tämä on mulle iso iso parannus. Aikaisemmilla laihdutusyrityksillä oon koko ajan ajatellut mitä saan seuraavaksi syödä. Se on varmaan johtunut siitä, että oon ollut koko ajan järkyttävän nälkäinen. Mä en ole korvannut pienempää hiilihydraattimäärää kasviksilla vaan oon vaan pienentänyt annoskokoa. Ja muuten, proteiinin saannista kannattaa huolehtia. Sen määrää ei kannata vähentää. Itse oon aikaisemmin tinkinyt siitäkin. Ja sitten tulee nälkä. Nykyään syön mukavasti pihvin, vähemmän perunaa tai vaikka muusia ja paljon paljon kasviksia ja salaattia :).

Mutta nyt tarvinnee alkaa laittaa lapsille ruokaa. Itse syön eilistä wokkia mutta lapsilla on kalapäivä. Siinäpä haastetta saada lohi maistumaan hyvältä, kun itse en sitä voi syödä mutta lapsille pitää laittaa maittavasti kalaa. Taidan päätyä lohikastikkeeseen juuresmuusin kera.